上海尝试“共享停车”模式遇阻：管理成本增加
Linux-nimell? viitataan usein k?ytt?j?rjestelm??n, joka pohjautuu suomalaisen Linus Torvaldsin kehitt?m??n vuonna 1992 julkaistuun k?ytt?j?rjestelm?n ytimeen. Tarkalleen ottaen Linux nimityksell? kuitenkin tarkoitetaan t?m?n k?ytt?j?rjestelm?n ydint?. Linux-ydin on Unix-yhteensopiva, mutta ei perustu Unixin koodiin. Siksi Linuxia kutsutaan Unix-klooniksi tai unixinkaltaiseksi j?rjestelm?ksi. Linux-ydin on k?ytt?j?rjestelm?n oleellinen osa, mutta yksin??n hy?dyt?n. Ytimen lis?ksi kokonaiseen k?ytt?j?rjestelm??n kuuluu my?s joukko apuohjelmia, ohjelmakirjastoja ja sovellusohjelmia, joista keskeisimm?t ovat Linuxin tapauksessa yleens? GNU-projektin ker??mi? tai kehitt?mi?. T?m?n vuoksi suositellaan Linux-pohjaisten jakeluversioiden kutsumista GNU/Linux-k?ytt?j?rjestelm?ksi, esimerkiksi Debian GNU/Linux tai Mandriva GNU/Linux.
Linuxille on ominaista suuri valinnan vapaus. L?hes mink? tahansa asian tekemiseen on tarjolla useita vaihtoehtoisia ohjelmia tai menettelytapoja. Esimerkiksi erilaisia mediasoittimia ja internetselaimia on luonnollisesti tarjolla lukuisia, mutta my?s k?ytt?j?rjestelm?n yll?pitoon liittyviss? ohjelmissa ja kokonaisissa ty?p?yt?ymp?rist?iss? on valinnan varaa toisin kuin esim. Windows maailmassa.
Linux on vapaa ohjelmisto, mink? takia kuka tahansa voi tehd? siihen muutoksia. Linux-ydin on julkaistu GNU GPL -lisenssill?, useimmat Linuxissa k?ytett?vist? ohjelmista sill? tai jollakin muulla vapaalla lisenssill?.
Linuxin osat
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Linux-j?rjestelm?n keskeisin osa on k?ytt?j?rjestelm?n ydin, englanniksi kernel. K?ytt?j?lle n?kyvimm?t osat ovat komentotulkki ja ty?p?yt?ymp?rist?. Komentotulkin kautta k?ytt?j? voi antaa k?ytt?j?rjestelm?lle ja sovelluksille komentoja kirjoittamalla ne komentoriville. Vastaavasti k?ytt?j? saa ohjelmilta palautetta tekstin muodossa. Ty?p?yt?ymp?rist?ss? tietokonetta k?ytet??n useimmille tutumpaan tapaan, p??asiassa hiiren avulla kuvakkeita, valikoita ja ikkunoita klikkailemalla. Jakelupaketit kokoavat kaikki n?m? ja muut tarpeelliset k?ytt?j?rjestelm?n osat helposti asennettavaan ja hallittavaan muotoon.
Ty?p?yt?ymp?rist?t
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Ty?p?yt?ymp?rist?j? on tarjolla useita. GNOME, KDE ja Xfce ovat esimerkkej? yleisess? k?yt?ss? olevista ty?p?yt?ymp?rist?ist?. Jakelupaketissa yleens? tarjotaan jokin tai joitakin ty?p?yt?ymp?rist?j?, joista k?ytt?j? voi valita haluamansa. Linuxin k?ytt? ei kuitenkaan edellyt? ty?p?yt?ymp?rist??, vaan sit? voi k?ytt?? my?s pelkin tekstikomennoin tai pelkistetymm?ss? graafisessa ymp?rist?ss?.
Komentotulkit
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Komentotulkkejakin on tarjolla useita, muun muassa Unixeista tutut ksh, tcsh ja zsh. Oletuksena k?ytet??n yleens? komentotulkkia Bash.
Komentotulkilla on helppo antaa tietokoneelle monimutkaisia ohjeita ja automatisoida erilaisia toimintoja. Komentotulkki onkin useimmille Linuxin tehok?ytt?jille v?ltt?m?t?n ty?v?line ja kehittynyt komentotulkki monipuolisine apuohjelmineen yksi unixinkaltaisten j?rjestelmien valtti. J?rjestelm?? voi kuitenkin k?ytt?? my?s koskematta komentoriviin.
Jakelupaketit
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]K?yt?nn?n syist? Linux-j?rjestelm?n eri osat paketoidaan yhten?isiksi kokonaisuuksiksi joita kutsutaan nimell? jakelupaketti tai distribuutio. Jakelupaketteja on tarjolla lukuisia. Tyypillisess? jakelupaketissa on mukana ydin, ty?p?yt?ymp?rist?, komentotulkki, laiteajurit ja suuri m??r? sovellusohjelmia, joista esimerkkein? internet-selain ja toimisto-ohjelmat. Olennainen osa jakelupakettia on my?s paketinhallintaj?rjestelm?, jonka avulla uusien ohjelmien, ajurien ja k?ytt?j?rjestelm?n osien asentaminen ja vanhojen p?ivitt?minen on vaivatonta.
Helppok?ytt?iis? jakelupaketteja
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Halppok?ytt?isn? jakelupaketteina pidet??n yleens? Ubuntua ja sen johdannaista Minti?. Elementary on helppo. Samoin Zorin ja Linux Lite. My?s MX linux on helppo. N?m? kaikki ovat Debian-johdannaisia. Opensuse on aloiuttelijalle sopiva. Arch-pohjaiset Manjaro, Garuda jne ovat hieman vaikeampia, mutta niit?kin aloitelija voi kokeilla.
Perusteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Asennus
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]K?ytt?j?rjestelm? on yleens? asennettava ennen kuin sit? voidaan k?ytt??. Pokkeuksena on niin sanotut ”live-jakelut”, jotka ajetaan CD:lt?, DVD:lt? tai muistitikulta ilman varsinaista asennusta. Asennuksessa halutut ohjelmat ja tiedostot tallennetaan tietokoneen kiintolevylle ja asetetaan toimimaan halutulla tavalla.
- Fedoran asennus
- Debianin asennus
- Ubuntun asentaminen (osa kirjaa Ubuntu tutuksi)
- Puppy linuxin asennus
- Gentoon asennus
- Susen asennus
- Mintin asennus